Hevoselle kenkää, koska omistaja sais uudet :D

Viikko on mennyt ripeästi, meikäläinen on miltei asunut töissä. Se tietysti on tiennyt lokoisia päiviä Kamulle. Mikä sen mukavampaa, kuin lepuuttaa päätään heinäkasassa ja katsella, kun muut käy hommissa kentällä.
Tiistai oli siis vapaa ihan jo sen takia, että Kamu oli tehnyt ihan reilun työrupeaman edeltävästi. Keskiviikkona tehtiin Sissin ja Päivin kanssa pitkä ja rauhallinen maastoretki Timontielle. Hanget olivat menneet jo niin koviksi ja möykkyisiksi, että käyntipätkiä tuli paljon ja retki venyi yli kaksituntiseksi. Retken saaliina oli talven aikana kadonneen takasuojan ja kahden heijastinnauhan löytyminen ! Tuli oikein hyvä mieli.
Torstai oli sitten taas vapaa ja perjantaina aamusta piti vääntää koulukiemuroita, mutta keli oli selkeästi plussan puolella ja yöllä oli satanut useamman sentin kerros räntälunta. Tilsathan siitä tuli, joten päädyimme auratulle tielle kävely/hölkkälenkille.
Timppa tuli sitten sen perään kenkäämään pokuja. On se niin väärin, että tuo saa uudet popot seitsemän viikon välein ja meikäläinen menee samoilla monoilla vuositolkulla. Tätä tää on, hevosenomistajan onnea !

Kevättä ilmassa

Ihanaa, aamusta oli vaivaiset pari astetta pakkasta, kun kahdeksan aikaan kaarsin tallin pihaan. Olin luvannut tehdä aamutallin, mikä sopi Mennillekin hyvin, koska sillä puski aamuvuoro niskaan.

Oli niin mukavaa, kun pystyi laittamaan hevoset ilman loimia ulos pitkästä aikaan, myös Kamukin. Onhan se jo ehtinyt aika hyvän karvan kasvattamaan klippauksen jälkeen. Sissi sai vielä loimen niskaan, se on aikamoinen vilukissa.

On omalla tavallaan äärimmäisen rentouttavaa siivota tallia kissan tuijottaessa herkeämättä ja lintujen sirkuttaessa keväthuumassa. Tallin kissa on jo hieman rohkeampi ja tulee jo välillä puskemaan jalkaa vasten. Muuten se tykkää katsella ja naukua :)

Kamu sai viettää tänään ansaittua vapaata . Huomenna keksitään sitten uusia kujeita.

Kamu koulun penkillä :)

Eli maaliskuisena maanantaina Suski tuli ratsastamaan Kamun. Kamu oli onneksi jo oma itsensä, malttoi jopa hieman kuunneella, mitä pyydettiin.
Tunnin sisältönä oli takapään aktivoimista, mikä laittaa kyllä pienen hevosen aivosolut välillä aikamoiselle mutkalle. Poni näyttää siltä, kuin olisi menossa solmuun. Välillä oli herne niin syvällä nenässä, että piti vähän koittaa keulia, mutta Suskille sen temput ei mene läpi, töihin siis joutui eläin.

Toisena teemana oli laukka, ja siinä etupään rauhoittaminen ja takapään kunnon poljenta. Kamu kun tykkää kauhoa etujaloilla ja olla kuin keinuhevonen. Muutamia hyviä askelia sieltä jo löytyi.

Muutama kuvakin on tunnilta, aika suttuisia ja huonolaatuisia, mutta kuvia kuitenkin :)

Kevään ekat pomput Aulangolla 6.3.2011

Oletteko koskaan ratsastaneet jarruttomalla, vireällä suomenhevosella ? Tämän päivän kokemusteni jälkeen voin kertoa, että kokemus oli milteinpä traumatisoiva :)

Olimme siis kevään ekoissa estekisoissa, pienissä sellaisissa tosin tai voisiko sanoa onneksi. Kisat oli Aulangolla, päivä oli kaunis ja tuulinen. Kisapaikalle päästiin hienosti, ei mitään ongelmaa.

Normi rutiinit eli rata läpi ja eikun hevosen selkään. Jostain syystä mun alla ei ollut se tuttu ja turvallisen rauhallinen Kamu, vaan räjähdysaltis hönöpää, joka ei voinut olla hetkeäkään paikallaan. Tepsutettiin ja vähän keulittiin jo ennen verkkaa. Verkassa sitten tuntu, että maneesin seinät ei riitä. Suussa meillä oli "mato"kuolaimet, olin kertaalleen hypännyt niillä valmennuksessa. Silloin ne tuntuivat ihan hyvältä, nyt tuntui siltä, että olisi ratsastanut riimulla :D

Eka luokka , 70 cm, olikin sitten yhtä sirkusta. Kamu vei mua kuin litran mittaa, kielteli hassuihin paikkoihin ja säikkyi varjoja. No, hengissä selvittiin,oli kyllä varmaan kamala näky. Voitte kuvitella, suokki niin etupainoisena kuin pystyy, pinkoo kintuistaan niin kovaa kuin pääsee ja täti koittaa käänneellä esteille ja toivoo , että pysyy hengissä....

Tokaan luokkaan vaihdettiin sitten kapeat nivelet, millä ollaan hypätty eniten. Verkassa Kamu tuntui jo paremmalta, siis oli kontrollissa ja hypyt olivat ihan hyviä. Vain muutama hyppy verkassa, koitettiin minimoida turha kuumeneminen. Rata itsessään meni jo paremmin ja tuntuikin ihan hyvältä, kolmoselle paistoi taas aurinko hankalasti ja se siitä. Tuut, tuut, pari kieltoa. Saatiin jatkaa rata onneksi loppuun, se menikin sitten ihan ok.

Mitä tästä opittiin, toivottavasti jotain. Ei ainakaan kokeilla uusia kuolaimia kisoissa... By the way, Inkku oli 70 cm luokassa kolmassa ja pokkas ruusukkeen, ja Päivi teki komean puhtaan radan 80cm radalla ! Hyvä me !

Talvi tuli, oli ja toivottavasti on kohta ohi !

Hiukan on bloggaaminen jäänyt talven aikana... No, joka tapauksessa, hengissä ollaan, täysissä sielun ja ruumiin voimissa.

Kuluva talvi on ollut superkylmä, on aikamoista huumoria vaatinut, jotta hevoset ovat liikkuneet, kun pakkasta on yli 30 astetta viikkotolkulla. Kamu kaiken kukkuraksi klipattiin marraskuun alussa, jonka jälkeen alkoivat kovat pakkaset, tietysti. Loimi päällä on pärjätty onneksi hyvin.

Talven aikana ollaan koluttu metsiä ja pikkuteitä, myös hankitreeniä on tehty reilusti, koska lunta on riittänyt ihan omiin tarpeisiin. Välillä on neliveto jopa juuttunut mahastaan kiinni !
Alkutalvesta Suskin kanssa hiottiin kentällä perusratsastusta ja päästiinkin aika kivasti asioissa eteenpäin. Sitten tuli reilu kuukauden tauko, kun meikäläinen sai varsin agressiivisen keuhkokuumeen. Siitä toipuminen taitaa jatkua edelleenkin, ainakin peruskunto laski nollaan. Lehdon naisväelle suuri kiitos Kamun liikutuksesta sairaslomani aikana.

Tammikuun lopulla päästiin taas pikkuhiljaa vauhtiin valmennuksissa, mutta kyllä se on kuulkaa sellainen juttu, että meikäläisestä ei kyllä tule mitään koulutuupparia :D Muutamat estevalmennuksetkin ollaan nyt jo ehditty käymään, tädit ja ponit tykkää ! Ongelmaksi on noussut jarrujen puute, pollen kestävyys kun on kasvanut aika mukavasti talven aikana. Täytyy siis testailla eri kuolaimia.

Kaiken kaikkiaan talvi on mennyt mukavasti Mennin tallin hyvässä hoidossa. Terveenä on hevoset olleet kaiken kaikkiaan, ja tallin suokkitamma Vilppulan Sanni alkaa olla näin maaliskuun alussa jo aika muhkea, ei mene kuin pari kuukautta , kun mahasta pitäisi tulla talliin uusi asukki !